Vaatimuksina esivahvistimelle olivat kaukosäätö (ehdoton), hyvä äänenlaatu, digitaalinen sisääntulo (voisi hoitaa myös ulkoisella DAC:lla), pari-kolme analogista sisääntuloa, viritin (voisi käyttää myös erillislaitetta) ja hintahaitari 100-200 €. Plussana olisi balansoidut lähdöt. Tutkittuani aikani Huuto.netin, DVD Plazan ym. tarjontaa ja lueskeltuani foorumeilta hyvistä esivahvistimista, tulin siihen tulokseen, etten löydä vaatimuksiani täyttävää laitetta. Kaukosäätö osoittautui monesti rajoittavaksi tekijäksi, hinnan lisäksi tietenkin. Enimmäkseen katselin Rotelin ja NADin laitteita niiden saamien kehujen takia. Cambridge Audio olisi ollut varmasti myös hyvä valinta, mutta rahaa olisi pitänyt olla reilusti enemmän käytettävissä.
Koska en tarvitse useimmista kaupallisista esivahvistimista löytyviä äänenvärin säätöjä (aktiivikaiuttimissa on omat säädöt) tai levysoitinesiastetta mihinkään, ajattelin myös, että maksaisin näistä turhaan ja kaikki niihin käytetty raha olisi pois varsinaisen esivahvistimen laadusta. Pohdiskelin asiaa ja tutkin vaihtoehtoja, ja pikkuhiljaa alkoi muotoutua ajatus esivahvistimen rakentamisesta itse. Silloin saisin juuri sellaisen kuin haluan.
Osat, jotka suunnitelmissani olevaan esivahvistimeen tarvitaan:
- Kotelo
- Esivahvistin
- Lähteen valinta
- Äänenvoimakkuuden säätö
- DAC (ellei käytetä ulkoista DAC:a)
- Virtalähde/virtalähteet
- Ohjauselektroniikka (kaukosäätö ym.)
Netistä löytyi yllättävän vähän juttua esivahvistimen rakentamisesta. Monet projektisivut käsittelivät todellista high end -hifiä, joka ei minua toistaiseksi kiinnosta, tai sitten putki-, pääte- tai kuulokevahvistimia. Päädyin katselemaan eBayn tarjontaa esivahvistinrakennussarjoista. Näissähän on vaarana ostaa myös täyttä roskaa, joten etsin eri sarjoista tietoa netistä, ja tämä keskustelu sai minut valitsemaan rakennussarjaksi legendaarisen (?) JC-2-esivahvistimen.
Kotelon valinta tuotti pitkään päänvaivaa. Koska laite on tulossa olohuoneeseen paraatipaikalle, sen täytyy sointua olemassa oleviin laitteisiin ja sisustukseen. Asiallisen näköisiä koteloita valmistaa ilmeisesti vain yksi liike Euroopassa (maailmassa?), tai ainakin sellaisen kuvan sain foorumeita selatessani. Hintaa tuolta tilattuna olisi tullut alkaen 70 euroa, mutta en ajatellut sijoittaa puolta rakentelubudjetista koteloon. Lisäksi, vaikka tuo 10 mm etupaneeli on todella hyvän näköinen, sitä on myös hankala työstää siististi kotikonstein. Joten ei muuta kuin ilmoitus Tori.fi:hin ja rikkinäisiä viritinvahvistimia, CD-soittimia ym. alettiin tarjota minulle. Lopulta ostin yhden rikkinäisen CD-soittimen ja yhden vanhan päätevahvistimen Joensuusta. Hintaa tuli 15 € ja kas, minulla oli koteloissa jopa valinnanvaraa. Päädyin käyttämään päätevahvistimen koteloa, koska siinä oli valmiina säleiköt ilman kiertoa varten ja takapaneelissa reiät RCA-liittimille. Etupaneelin joutuu tekemään uusiksi.
Äänenvoimakkuuden säätö on yksi haastavimmista asioista esivahvistimessa. Perinteisesti ja helposti se olisi tehtävissä potentiometrillä, ja tässä tapauksessa kun halutaan kaukosäätö, niin moottoripotentiometrillä. Potikoissa on vain se huono puoli, että ne eivät toimi täysin symmetrisesti etenkään potikan ääripäissä (=hiljaisella äänenvoimakkuudella). Erityisesti kanavaepätasapaino häiritsee minua, joten ei kiitos. Lisäksi olen kyllästynyt moottoripotikan epäherkkyyteen säädettäessä äänenvoimakkuutta kaukosäätimellä. Ikinä se ei pysähdy oikeaan kohtaan. Toinen vaihtoehto olisi käyttää elektronista äänenvoimakkuuden säätöä, mutta näissä taas on ongelmana löytää tarpeeksi laadukas piiri tähän tarkoitukseen. Ei vaikuta myöskään olevan kovin suosittu vaihtoehto. Lopulta päädyin maksamaan suolaisen hinnan Dalen valmistamilla vastuksilla varustetusta valmiiksi kootusta rele-kortista. Siinä on ideana, että releitä käyttämällä signaali kuljetetaan eri suuruisten vastusten kautta. Näin ollen 7 releen mallissa on 2⁷=128-pykäläinen säätö. Tuosta määrästä löytynee se sopiva äänenvoimakkuus, ja voimakkuus on säädettävissä pykälä kerrallaan. Kaupan päälle vahvistimesta kuuluu katu-uskottava releiden raksutus, kun säätää volumea. Myös mute- eli vaimennustoiminto on helposti toteutettavissa esim. -20dB-vaihtoehdolla, josta tykkään. Ääni ei kokonaan katoa, mutta hiljenee reilusti.
Samalta myyjältä löytyi lähteenvalintakortti, jossa signaali valitaan releillä neljästä sisääntulosta. Riittää alkuun, ja on laajennettavissa myöhemmin toisella samanlaisella. Tämä oli rakennussarja.
DAC tuotti taas hieman enemmän päänvaivaa valinnanvaikeuden merkeissä. HTPC:n ääni tulee optisena signaalina vahvistimeen, joten se pitäisi saada laadukkaasti analogiseen muotoon. Se on myös tärkein äänilähde olohuoneessamme. Valmiita (laadukkaita) DAC:ja on toki olemassa, mutta niiden alkaen-hinnat lähentelevät helposti 100 euroa. Rakennussarjoja näyttää löytyvän noin $30:sta ylöspäin, mutta mikä näistä on hyvä... Huomioitavia asioita ovat digitaalisen signaalin vastaanotinpiiri, itse digitaali-analogi-muunnospiiri ja mahdollinen USB-piiri. Valinta oli työläs, kun täytyi etsiä netistä tietoa noista eri piireistä ja muutenkin hieman perehtyä digitaali-analogi-muunnoksen maailmaan. Valitsemassani DAC:issa on DAC-piirinä CS4398, vastaanottimena CS8416 ja USB-piirinä CM102. Laite pystyy vastaanottamaan ja muuntamaan digitaalista 24bit 192Khz -signaalia, tosin USB:n kautta tuskin näin korkealaatuista signaalia. Operaatiovahvistimena on NE5532, jonka pitäisi olla aivan kelvollinen piiri. Se on helposti vaihdettavissa, jos haluaa vertailla eri piirien ääneen tuomia eroja. Isona plussana tässä DAC:ssa oli myös sen käyttämä 2x18V jännite, joka on sama kuin esivahvistinpiirillä.
Virtalähteiksi valikoitui Vaasan Elektroniikkakeskuksen valikoimista seuraavat muuntajat:
Ainakaan teho ei lopu kesken! Varsinaisia tehosyöppöjähän tässä esivahvistimessa ei ole, mutta valitsin muuntajien koot reilulla mitoituksella, koska hinnassa ei ollut juurikaan eroa. Ajatuksena on, että 2x18 V muuntaja syöttää esivahvistinpiiriä ja DAC:a, 2x12V syöttää volumen säätöä ja lähteen valintaa ja 2x6V syöttää ohjauselektroniikkaa. Vähemmillä muuntajilla olisi ollut mukava selvitä, ja näin jälkeen päin ajateltuna tuosta 2x18V:sta olisi reguloimalla saanutkin tuon 2x12V aika näppärästi... samoin ohjauselektroniikan syötön. Noh, tästä oppineena tulee tämäkin huomioitua ensi kerralla.
Vahvistimen ohjaus tulee tapahtumaan Arduinolla. Ajatuksena on, että kaukosäätimen komennot otetaan vastaan IR-vastaanottimella ja Arduinon ulostuloja käyttäen säädetään äänenvoimakkuutta, lähteen valintaa ja näyttöä. Virran katkaisu ja kytkentä tapahtuu releellä, jota Arduino suoraan ohjaa.
Projektin etenemistä seurataan blogissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti